Kysymykset ja arviointi

Lasten kysymyksiä voidaan käyttää monipuolisen arvioinnin tukena.

Uudet opetussuunnitelmien perusteet korostavat formatiivista arviointia, jossa voidaan käyttää apuna lasten tekemiä kysymyksiä. Formatiivinen arviointi on vuorovaikutteista ja jatkuvaa, ja sitä tekee sekä opettaja että oppilas oppimisen aikana. Näin oppilaan kysymykset voivat toimia myös itsearviointivälineenä: ”Mitä olen oppinut?” ”Mitä haluaisin vielä oppia?” (Chin & Osborne, 2008; Black et al, 2003). Itsearviointikysymykset voivat mahdollistaa oppilaiden osallistamisen omaan oppimisprosessiinsa.

Formatiivinen palaute, esimerkiksi oppilaan kysymyksen muodossa, on ideaalitilanteessa opetusta muokkaavaa palautetta. Jos oppilaiden kysymykset esimerkiksi liittyvät johonkin heitä itseään kiinnostavaan arkikontekstiin, voi opetettavan aiheen linkittää kyseiseen aiheeseen. Tämä antaa myös mielenkiintoisen lähtökohdan eheyttävälle, kontekstuaaliselle tai tutkimukselle opiskelulle, jotka kaikki tähtäävät mielekkääseen, kiinnostavaan ja ajattelua monipuolisesti aktivoivaan opetukseen.

Arviointi ja oppilaiden kysymykset opetussuunnitelmien perusteissa

  • Kysymisen taito osa arviointia
    • Ympäristö-oppi, 3-6 –luokat:
      • ”Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittää tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.”
    • Kemia, 7-9 –luokat:
      • ”Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.”
    • Kemia, lukio:
      • ”Osaa muodostaa kysymyksiä ja kehittää niitä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun ja muun toiminnan lähtökohdiksi
      • erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja
      • kurssi: ”kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana”

Käytettäessä oppilaiden kysymyksiä osana arviointia täytyy olla tarkkana, ettei arvioida oppilaan persoonaa tai kiinnostuksen kohteita. Kysymykset kertovat myös verbaalisista kyvyistä, mikä on syytä muistaa. Kysymykset kertovat jotain oppilaan ajattelusta sillä hetkellä (esimerkiksi mitä käsitteitä osaa liittää toisiinsa, syy-seuraussuhteita, kriittisen arvioinnin kykyjä).

Opettajat käyttävät oppilaiden kysymyksiä ymmärtääkseen, mitä oppilaat ovat ymmärtäneet. Ongelma jonkin asian ymmärtämisessä saattaa näyttäytyä niin, ettei oppilas osaa kysyä kysymystä, joka auttaisi häntä ymmärtämään (Bell & Cowie, 2001). Aiheen oppiminen voi myös parantaa oppilaiden tekemiä kysymyksiä. On tutkittu, että oppilaat eivät osaa kysyä ”hyviä kysymyksiä”, jos he eivät tiedä aiheesta riittävästi. Tutkivan oppimisen malli on hyvä keino käyttää kysymyksiä sekä aiheeseen perehtymisen alussa että aiheen tarkentamisessa, kun aiheesta on jo opittu jonkin verran.

Mahdollisia menetelmiä

  • Luokan ilmapiiriin vaikuttaminen siten, että oppilaiden kysymyksiä opitaan arvostamaan -> käydään ekplisiittisesti läpi miksi oppilaiden kysymykset ovat tärkeitä
  • Harjoitellaan kysymysten muodostamista oman oppimisen ohjaajana (self-questioning) sekä muiden oppilaiden kysymysten kuuntelua ja arvostusta
  • Kysymykset opetuksen eri vaiheissa -> antaa tietoa oppilaiden ymmärtämisestä ja kiinnostuksesta -> opetuksen muokkaaminen oppilaiden oppimistarpeiden mukaiseksi
  • Kysymykset osana tutkimuksellista työtapaa (esim. Chin & Osborne, 2008) esimerkiksi siten, että oppilaat tekevät itse kysymyksiä, joita käytetään tutkimusten lähtökohtina (vrt. POPS 2014 ja LOPS 2015)
  • Kysymysrunkojen käyttö (King, 1990) tukemassa monipuolisempia kysymyksiä (kts. menetelmät kohta)