Oppilaiden kysymysten luokitteleminen

Oppilaiden kysymyksiä voidaan luokitella eri tavoin. Tällöin voidaan saada tietoa oppilaan oppimisesta sekä tietoa, jolla oppilaan kysymyksiä voidaan hyödyntää opetuksessa. Kysymykset voidaan luokitella sen perusteella, kuinka paljon tietoa tarvitaan kysymyksiin vastaamiseen (Chin & Osborne, 2008). Oppilas voi kysyä esimerkiksi “Mikä on happo?” jonka voidaan ajatella olevan kysymys, jolla oppilas kartuttaa perustietoa aiheesta. Tällaiset faktakysymykset mielletään usein niin sanotuiksi alemman tietotason kysymyksiksi. Aiheeseen perehtyneempi, hyvät kysymistaidot omaava tai esimerkiksi aiheesta erityisen kiinnostunut oppilas voi myös kysyä syvällisempiä kysymyksiä, kuten ”Miten juoman happamuus muuttuisi, jos juomaan sekoittaisi jotain toista ainetta?” tai “Mitä eroa on hapolla ja emäksellä?”

Jos kysymysten syvällisyyttä halutaan tarkastella, voidaan esimerkiksi luokitella niitä Bloomin taksonomian (tai sen uudistetun version, Krathwohl-Andersonin muunnelman avulla). Alemman tason kysymyksiin voidaan lukea tiedon muistamiseen ja ymmärtämiseen liittyvät kysymykset, ja korkeamman tason kysymyksiin tiedon soveltamiseen, analysoimiseen, arvioimiseen ja luomiseen liittyvät kysymykset. Tällä luokitellulla kysymys, “Mikä on happo?” on tiedon muistamiseen tai ymmärtämiseen liittyvä, alemman ajattelutason kysymys, ja kysymys “Miten juoman happamuus muuttuisi, jos juomaan sekoittaisi jotain toista ainetta?”, korkeamman tason kysymys, joka liittyy tiedon soveltamiseen, analysoimiseen tai arvioimiseen.

Kovin tarkasti voi olla vaikea määritellä, mille tiedon tasolle kysymys luokitellaan. Tämä johtuu siitä, että riippuu opetustilanteesta, milloin kysymys kertoo mistäkin tiedosta. Esimerkiksi oppilas, joka on jo opiskellut hapoista ja emäksistä, kysymys ”Mikä on emäs?” ei osoita korkeamman tason ajattelua. Kuitenkin, jos oppitunnilla on vaikka käsitelty happoja, voi kysymys ”Mikä on emäs?” osoittaa, että oppilas osaa jo pohtia asioiden välisiä yhteyksiä. Näin ollen, kysymyksen luokittelu olisi hyvä tehdä opetustilanne ja oppilaiden taustatiedot tiedostaen.

 

Lähteet

Chin, C. & Osborne, J. (2008). Students`questions: a potential resource for teaching and learning science. Studies in Science Education, 44(1), 1-39.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s