Ohjaava kysymys -taulu

Oppilaan omien kysymysten käytössä luonnontieteellisten tutkimusten lähtökohtana on mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Kysymykset eivät välttämättä ole luonnontieteen luonteen tai oppimisen kannalta optimaalisia. Kuitenkin, sen sijaan, että opettaja laatisi tutkimuskysymykset oppilaille valmiiksi, opettaja voi myös valita opintojaksolle yhden kysymyksen, ns. ohjaavan kysymyksen esimerkiksi opetussuunnitelman sisältöjen pohjalta. Tarkoitus on valita kysymys, joka on hedelmällinen oppimisen kannalta, ja jonka vastaamiseen tarvitaan useampia tutkimuksia. Oppilaat esittävät omia kysymyksiä ohjaavan kysymyksen ympärille. Lisäksi opettaja on laatinut opintojakson tavoitteiden perusteella alakysymyksiä, joita hyödynnetään oppilaiden kysymysten luokittelussa.

Ohjaava kysymys -taulu-tekniikkaa voi käyttää esimerkiksi seuraavasti (Weizman, Schwartz & Fortus, 2008):

  1. Opettaja esittää ohjaavan kysymyksen i) kiinnostavan esimerkin tai ii) kysymykseen liittyvän aktiviteetin avulla
  2. Oppilaat esittävät omia kysymyksiä, jotka i) kiinnostavat heitä, ii) auttavat vastaamaan ohjaavaan kysymykseen ja iii) auttavat ymmärtämään esitettyä aktiviteettia tai esimerkkiä. Kysymykset kirjoitetaan post-it-lapuille.
  3. Opettaja esittelee opintojakson pohjalta laatimansa alakysymykset, joihin oppilaat luokittelevat laatimansa kysymykset.
  4. Oppilaat laittavat kysymyslappunsa posteriin, jossa on keskellä ohjaava kysymys ja sen ympärillä alakysymykset.
  5. Luokkahuonekeskustelua käyttämällä oppilaiden kysymyksiä voidaan vielä yhdessä yhdistellä, luokitella uudestaan tai poistaa.
  6. Yhdessä tuotettua ohjaava kysymys -taulua käytetään koko opintojakson ajan. Kullakin oppitunnilla voidaan ottaa yksi tai useampi kysymys käsittelyyn ja tehdä siihen liittyen tutkimuksia. Tauluun voidaan myös lisätä kysymyksiä, ja tunneilla palata tarpeen mukaan jo aiemmin käsiteltyihin kysymyksiin.

 

Esimerkejä ohjaavista kysymyksistä, alakysymyksistä ja oppilaiden kysymyksistä

Fysiikka (Weizman, Schwartz & Fortus, 2008; Fortus et al., 2006):

Ohjaava kysymys: Milloin voin uskoa silmiäni?

Alakysymykset ja niihin liittyviä oppilaiden kysymyksiä:

  • Miten valo auttaa minua näkemään?
    • Miten kauas valo voi kulkea?
  • Miten valo ja materia vuorovaikuttava keskenään?
    • Miten hehkulamppu voi sulattaa lumen?
  • Miten valolla voi olla eri värejä?
    • Mitä on punainen valo?
  • Onko olemassa valoa, jota en voi nähdä?
    • Onko valo vaarallista?

Kemia (Weizman, Schwartz & Fortus, 2008; Krajcik et al., 2006):

Ohjaava kysymys: Miten voi haistaa välimatkan päästä?

Alakysymykset:

  • Miten haju kulkeutuu hajun lähteeltä nenään?
  • Miten hajut eroavat toisistaan?
  • Miten materiaali voi muuttua niin että sen voi haistaa?

Näihin liittyen oppilaat tekivät kysymyksiä, kuten:

  • Miten ilmanraikastimet toimivat?
  • Miksi koirat haistavat meitä paremmin?
  • Haistoin kolikon metallisen hajun käsissäni – käyttäytyykö metallin haju erilailla kuin muut hajut?

 

Lähteet

  • Fortus, D., Grueber, D., Nordline, J., Rozelle, J., Schwarz, C., & Weizman, A. (2006). Seeing the light: Can we believe our eyes? East Lansing, MI: Michigan State University.
  • Krajcik, J., Dalpe, S., Heitzman, M., Merritt, J., Rogat, A. & Shwartz, Y. (2006). How can I smell things from a distance? Ann Arbot, MI: University of Michigan.
  • Weizman, A., Schwartz, Y. & Fortus, D. (2008). The driving question board. The science teacher, 75(8), 33-37.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s