Kysymykset ja tutkimuksellinen opiskelu

”Miten tämän reaktion nopeutta voisi kasvattaa?” voisi olla aiheellinen kysymys kemian tutkijalle osana luonnontieteellistä tutkimista. Kysymykset ohjaavat luonnontietetissä, kuten kemiassa, tehtävää tutkimusta. Tutkijan omat sekä muiden tutkijoiden kanssa jaetut kysymykset vievät tutkimusta eteenpäin. Niiden avulla voi myös tarkastella kriittisesti jo tehtyä tutkimusta ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Tutkijoiden lisäksi lapsilla on luontainen kyky ja kiinnostus ihmetellä ja kysyä maailmasta ympärillään. ”Mitä tapahtuisi, jos lisäisin tätä ainetta tuohon?” on tyypillinen lapsen kysymys tutkimuksellisen opiskelun aikana osana kokeellista työskentelyä. Aikuisella on tässä hieno mahdollisuus tukea lapsen omia tutkimisen taitoja ja opettaa systemaattiseen tutkimiseen, kuten havaintojen tekemiseen (ks. Vartiainen, 2016 3-6 -vuotiaiden lasten tutkimisen taidoista.). Voidaan puhua tutkimuksellisesta opetuksesta, jolla tarkoitetaan kaikkia niitä pedagogisia keinoja, joita aikuinen voi käyttää tukeakseen lapsen tutkimuksellista oppimista. On mahdollista valita työtavaksi esimerkiksi projektioppiminen tai ongelmalähtöinen oppiminen (Crawford, 2014).

Tutkimuksellisuus voidaan määritellä eri tavoin. Yleisellä tasolla ajatellaan, että se on esimerkiksi ”asioiden selvittämistä” (Morrison, 2013). Se voi olla tutkimista, oppimista, tapa työskennellä tai ajatella (esim. Abrams, Southerland & Evans, 2008). Voidaan puhua tutkimuksesta oppimisesta (esimerkiksi osana luonnontieteiden luonnetta), tutkimisen taitojen (kuten kysymysten muodostamisen) oppimisesta tai luonnontieteen sisältöjen oppimisesta tutkimuksellisesti.

Abrams, Southerland ja Evans (2008) ovat määritelleet tutkimuksellisen opiskelun olevan: ”mitä tahansa kognitiivisesti tarkoituksenmukaista, autenttisen tieteen piirteitä sisältävää toimintaa, jossa oppilaat ovat sitoutuneet käyttämään resursseja (kirjallisuutta, ihmisiä, ympäristöä), muodostaakseen kysymyksiä, vastatakseen kysymyksiin tai ratkaistakseen ongelmia”.Näin kysymyksillä on tutkimuksellisessa opiskelussa tärkeä osa. Luonnontieteille on luonteenomaista lähestyä tutkittavaa asiaa kysymysten kautta.

Oppilaiden kysymyksiä voidaan käyttää tutkimuksellisen opiskelun eri vaiheissa. Oppilaat kysyvät tyypillisesti kysymyksiä tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Kysymykset voivat olla hedelmällisiä keskustelunaiheita työn aikana ja sen jälkeen, tukea työskentelyä aktivoimaan paremmin lapsen omaa ajattelua ja hyviä jatkotutkimuksenaiheita. Kysymyksiä voidaan ottaa muistiin myöhempää käsittelyä varten esimerkiksi vihkoihin, oppimispäiväkirjoihin, kysymyslaatikoihin tai TVT-sovellusten avulla (Chin, 2004).

Tutkimuksellista opiskelua voi toteuttaa myös esimerkiksi tutkivan oppimisen mallilla (esim. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004), joka voi alkaa esimerkiksi oppilaiden kysymyksistä. Kysymyksiin etsitään vastauksia tavoitteellisesti tutkimalla, ja tutkimuskysymystä voidaan tarkentaa tiedon karttuessa. Tässä tulee huomioiduksi sen haasteen, mikä kysymysten tuottamisessa voi olla: pitää tietää aiheesta ennalta jotain, että osaa kysyä.

Oppilaiden kysymyksiä voidaan käyttää tutkimusten lähtökohtina. Oppilaat kysyvät tutkitusti hieman enemmän kysymyksiä, joista ei voi suoraan tehdä tutkimuksia vaan joiden vastauksia voi etsiä kirjoista tai netistä tai kysyä opettajalta tai muilta asiantuntijoilta. Tällöin turvaudutaan niin sanottuun toisen käden tietoon. Oppilaiden kysymyksiä voi toki yhdessä muokata tutkimuksiin soveltuviksi. Kysymykset, joista voi tehdä suoraan tutkimuksia, saadaan ensimmäisen käden tietoa aiheesta.

Esimerkki kysymysten käytöstä tutkimuksellisuuden aikana:

  • Oppitunnin aiheena ovat ympäristökatastrofit. Oppilaat kysyvät esimerkiksi, mitä tapahtuu öljyonnettomuudessa.
  • Muodostetaan öljyonnettomuudesta erilaisia kysymyksiä, joista osaan voidaan vastata tekemällä aiheesta tutkimus. Päädytään, että tutkitaan, mitä tapahtuu linnulle, kun sen uimaveteen menee öljyä? Miten linnun voi pelastaa?
  • Tutkitaan, mitä linnulle voisi tapahtua ja miten sen voisi pelastaa (työohje Kemianluokka Gadolinin sivuilta: http://www.kemianluokka.fi/tyoohjeet)

Lähteet

Abrams, E., Southerland, S. A. & Evans, C. (2008). Inquiry in the classroom: Identifying necessary components of a useful definition. Teoksessa E. Abrams, S. Southerland, & P. Silva (Toim.), Inquiry in the science classroom: Challenges and Opportunities (s. 11-42). Charlotte, North Carolina: Information age publishing.

Chin, C. (2004). Students` questions: Fostering a culture of inquisitiveness in science classrooms. School Science Review, 86(314), 107-112.

Crawford, B. (2014). From inquiry to scientific practices in the classroom. Teoksessa N. Lederman & S. Abell (Toim.). Handbook of Research on Science Education. (s. 515-541). New York: Routledge.

Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY

Morrison, J. (2013). Exploring exemplary elementary teachers` conceptions and implementation of inquiry science. Journal of Science Teacher Education, 24(3), 573-588.

Vartiainen, J. (2016). Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho-oppimisympäristössä. (Akateeminen väitöskirja). Luettu osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/168314/Kehitt%C3%A4m.pdf?sequence=1

Tutkimuksellisuuden vaiheita ja niihin liittyviä esimerkkikysymyksiä:

Tutkimuksen_vaiheita_ja_niihin_liittyvi_esimerkkikysymyksi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s