Kysymykset ja arviointi

Lasten kysymyksiä voidaan käyttää monipuolisen arvioinnin tukena.

Uudet opetussuunnitelmien perusteet korostavat formatiivista arviointia, jossa voidaan käyttää apuna lasten tekemiä kysymyksiä. Formatiivinen arviointi on vuorovaikutteista ja jatkuvaa, ja sitä tekee sekä opettaja että oppilas oppimisen aikana. Näin oppilaan kysymykset voivat toimia myös itsearviointivälineenä: ”Mitä olen oppinut?” ”Mitä haluaisin vielä oppia?” (Chin & Osborne, 2008; Black et al, 2003). Itsearviointikysymykset voivat mahdollistaa oppilaiden osallistamisen omaan oppimisprosessiinsa. Katso esimerkki itsearviointilomakkeesta liittyen kysymyksiin ja tutkimukselliseen työtapaan täältä:arviointilomake-oppilaille_kysymykset-ja-tutkimuksellisuus

Formatiivinen palaute, esimerkiksi oppilaan kysymyksen muodossa, on ideaalitilanteessa opetusta muokkaavaa palautetta. Jos oppilaiden kysymykset esimerkiksi liittyvät johonkin heitä itseään kiinnostavaan arkikontekstiin, voi opetettavan aiheen linkittää kyseiseen kontekstiin. Tämä antaa mielenkiintoisen lähtökohdan paitsi kontekstuaaliselle, myös eheyttävälle tai tutkimukselle opiskelulle, jotka kaikki tähtäävät mielekkääseen, kiinnostavaan ja ajattelua monipuolisesti aktivoivaan opetukseen.

Arviointi ja oppilaiden kysymykset opetussuunnitelmien perusteissa

  • Ympäristö-oppi, 3-6 –luokat:
    • ”Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joita voidaan yhdessä kehittää tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdaksi.”
  • Kemia, 7-9 –luokat:
    • ”Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. Oppilas osaa tarkentaa kysymyksiä tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.”
  • Kemia, lukio:
    • ”Osaa muodostaa kysymyksiä ja kehittää niitä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun ja muun toiminnan lähtökohdiksi
    • erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja
    • 1. kurssi: ”kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana”

Käytettäessä oppilaiden kysymyksiä osana arviointia täytyy olla tarkkana, ettei arvioida oppilaan persoonaa tai kiinnostuksen kohteita. Kysymykset kertovat myös verbaalisista kyvyistä, mikä on syytä muistaa. Kysymykset kertovat jotain oppilaan ajattelusta sillä hetkellä,  esimerkiksi mitä käsitteitä oppilas osaa liittää toisiinsa, syy-seuraussuhteiden hahmottamisesta ja kriittisestä ja luovasta ajattelusta.

Opettajat käyttävät oppilaiden kysymyksiä ymmärtääkseen, mitä oppilaat ovat ymmärtäneet. Ongelma jonkin asian ymmärtämisessä saattaa näyttäytyä niin, ettei oppilas osaa kysyä kysymystä, joka auttaisi häntä ymmärtämään (Bell & Cowie, 2001). Aiheen oppiminen voi myös parantaa oppilaiden tekemiä kysymyksiä. On nimittäin tutkittu, että oppilaiden pitää tietää aiheesta riittävästi, jotta kysymysten kysyminen on oppimisen kannalta tehokasta (Miyake & Norman, 1979). Tutkivan oppimisen malli on hyvä keino käyttää kysymyksiä sekä aiheeseen perehtymisen alussa että aiheen tarkentamisessa, kun aiheesta on jo opittu jonkin verran.

Mahdollisia menetelmiä

  • Luokan ilmapiiriin vaikuttaminen siten, että oppilaiden kysymyksiä opitaan arvostamaan -> käydään ekplisiittisesti läpi miksi oppilaiden kysymykset ovat tärkeitä
  • Harjoitellaan kysymysten muodostamista oman oppimisen ohjaajana (self-questioning) sekä muiden oppilaiden kysymysten kuuntelua ja arvostusta
  • Kysymykset opetuksen eri vaiheissa -> antaa tietoa oppilaiden ymmärtämisestä ja kiinnostuksesta -> opetuksen muokkaaminen oppilaiden oppimistarpeiden mukaiseksi
  • Oppilaiden kysymysten luokitteleminen
  • Kysymykset osana tutkimuksellista työtapaa (esim. Chin & Osborne, 2008) esimerkiksi siten, että oppilaat tekevät itse kysymyksiä, joita käytetään tutkimusten lähtökohtina (vrt. POPS 2014 ja LOPS 2015)
  • Kysymysrunkojen käyttö (King, 1990) tukemassa monipuolisempia kysymyksiä

 

Lähteet

Black, P.J. (2003). Assessment for learning: Putting it into practice. Maidenhead: McGraw-Hill Education.

Chin, C. & Osborne, J. (2008). Students` questions: a potential resource for teaching and learning science. Studies in Science Education, 44(1), 1-39.

King, A. (1990). Enhancing peer interaction and learning in the classroom through reciprocal questioning. American Educational Research Journal 21(27), 664–687.

Miyake, N. & Norman, D. (1979). To ask a question, one must know enough to know what is not known. Journal of verbal learning and verbal behavior, 18, 357-364.

LOPS 2015. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Opetushallitus.

POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s