Oppilaiden kysymysten merkitys opetuksessa?

”Kenelle kuuluu vastuu ilmastonmuutoksesta?”, ”Miten vettä voidaan puhdistaa?” Tässä kaksi esimerkkiä perusopetuksen oppilaiden kysymyksistä luonnontieteiden tunnilla. Oppilaiden kysymyksiä tarkastellessa voi yllättyä, miten hienoja kysymyksiä oppilaat voivat kysyä. Kysymyksiä saattaa tulla laidasta laitaan ja niissä voidaan liikkua hyvin eri tasoilla. Miten opettaja voi reagoida oppilaiden kysymyksiin? Miten käsitellä kysymyksiä, kun luokassa on kymmeniä oppilaita? Miten rohkaista kaikkia oppilaita tuomaan ajatuksiaan esille esimerkiksi kysymysten muodossa? Miten käyttää kysymyksiä omien tutkimusten lähtökohtina uusien opetussuunnitelmien (OPS, 2016) edellyttämällä tavalla?

On ehdotettu, että oppilaiden kysymykset voivat toimia oppimisen ja opetuksen resurssina (Chin & Osborne, 2008), esimerkiksi toimiessaan työkaluna tiedon rakentamisprosessissa (Chin & Osborne, 2010). Kysymykset ovat osa tutkimuksellista työtapaa (Chin & Osborne, 2008) ja luonnontieteiden luonnetta (esim. Osborne, 2003). Opetussuunnitelmiin kirjattu tavoite käyttää oppilaiden kysymyksiä omien tutkimusten lähtökohtina on perusteltu, mutta miten tavoitteeseen voi käytännössä päästä? Mitä pedagogisia malleja opettaja voi käyttää, jotta oppilaiden kysymykset olisivat opetuksessa aidosti ja monipuolisesti mukana? Tähän on lähdetty etsimään vastausta ”Hyvä kysymys! -kehittämishankkeessa”, joka on yksi LUMA SUOMI -kehittämisohjelman hankkeista.

Hankkeessa on kehitetty seuraavanlaisia padogogisia malleja aikaisemman tutkimuksen, tässä hankkeessa meneillä olevan tutkimuksen ja yhteisen ideoinnin kautta:
1. Kuvat kysymysten herättäjinä: Valitaan tietystä teemasta (esim. vesi) erilaisia kuvia, joista oppilat saavat tehdä kysymyksiä. Tehdyistä kysymyksistä suunnitellaan (opettaja tai opettaja oppilaiden kanssa yhdessä) pieniä tutkimuksia oppilaiden kanssa myöhemmin tehtäviksi.
2. Kysymykset ilmiöopetuksessa: Valittua ilmiötä tarkastellaan ja tutkitaan oppilaiden kysymyksiä apunakäyttäen.
3. Oppilaiden kysymysten käyttö opetuksen suunnittelussa: tulevien oppituntien suunnittelun pohjana käytetään oppilaiden esittämiä kysymyksiä aiheesta.
4. Oppilaiden kysymykset projektioppimisessa: Projektissa keskeisessä osassa toimivat oppilaiden kysymykset. Oppilaita ohjataan kuuntelemaan toistensa kysymyksiä ja esittämään muille kysymyksiä, jotka ohjaavat projektia eteenpäin.
5. Kysymykset ja tutkimuksellisuus: Oppilaiden kanssa muokataan heidän esittämiään kysymyksiä tutkimuksellisen lähestymistavan tueksi. Kysymyksiin voidaan etsiä vastauksia hakemalla tietoa tai tekemällä kokeellisia tutkimuksia.
6. Kysymysten monipuolistaminen käyttäen kysymysrunkotekniikkaa: Oppilaita opetetaan tekemään monipuolisempia kysymyksiä käyttäen kysymysrunkotekniikkaa (King, 1990), jota voidaan soveltaa esimerkiksi ottamaan huomioon kriittisen tai luovan ajattelun tukemista tai kestävän kehityksen näkökulmia.
7. Oppilaiden ennakkotietojen kartoitus ja kysymysten luokittelu: Oppilaiden ennakkotietoja kartoitetaan heidän esittämien kysymysten avulla. Aihetta käsitellään luokitelemalla oppilaiden kysymyksiä yhdessä ja tekemällä tutkimuksia oppilaiden kysymyksistä sekä yleisesti aiheesta.

Lähteet:

Chin, C. & Osborne, J. (2008). Students` questions: a potential resource for teaching and learning science. Studies in Science Education, 44(1), 1-39.

Chin, C., & Osborne, J. (2010a). Students` questions and discursive interaction: Their impact on argumentation during group discussions in science. Journal of Research in Science Teaching, 47(7), 883-908.

King, A. (1990). Enhancing peer interaction and learning in the classroom through reciprocal questioning. American Educational Research Journal 21(27), 664-687.

OPS. 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Osborne, J., Collins, S., Ratcliffe, M., Millar, R. & Duschl, R. (2003). What “Ideas-about-science” should be taught in school science?” A delphi study of the expert community. Journal of research in science teaching, 40(7), 692-720.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s